Yhdistyksen säännöt

SUOMEN KIVUNTUTKIMUSYHDISTYS R.Y.n SÄÄNNÖT 2018

YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Suomen Kivuntutkimusyhdistys r.y., ruotsiksi Föreningen för Smärtforskning i Finland r.f. Yhdistyksen kotikunta on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

YHDISTYKSEN TARKOITUS JA LAATU

Yhdistyksen tarkoituksena on kansallisena ja moniammatillisena järjestönä pyrkiä edistämään kliinistä kivun hoitoa harjoittavien henkilöiden yhteistyötä ja koulutusta Suomessa. Tavoitteena on myös tutkimuksen ja kliinisten hoitomuotojen kehittäminen ja mielipiteenmuokkaus kivun hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Yhdistys pyrkii myös edistämään kansainvälistä yhteistyötä erityisesti IASP:n (International Association for the Study of Pain), SASP:n (Scandinavian Association for the Study of Pain) ja naapurimaiden vastaavien yhdistysten kanssa.


Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan

- tukemalla alan tutkimustyötä ja julkaisutoimintaa;

- vaikuttamalla alan perus- ja täydennyskoulutukseen ja osallistumalla hoidon kehittämiseen esityksin ja aloittein;

- järjestämällä kansallisia ja kansainvälisiä koulutustilaisuuksia;

- osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön sekä

- toimimalla lausunnonantajana alalla vaikuttaville paikallisille ja kansallisille viranomaisille.

Yhdistyksen virallisena kielenä on suomi.

Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.

Yhdistys ei harjoita voittoa tuottavaa toimintaa, mutta voi päämääriensä toteuttamiseksi hankkia ja omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta, sijoituksia, koota jäsenmaksuja sekä vastaanottaa lahjoituksia ja jälkisäädöksiä. Yhdistys voi viranomaisten luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia. Yhdistys voi sijoittaa varallisuuttaan pitkäaikaisen toimintakyvyn turvaamiseksi. Sijoitetun omaisuuden tuotot käytetään yhdistyksen toiminnan ylläpitämiseen sekä päämäärien toteuttamiseen.

JÄSENET

Yhdistykseen kuuluu varsinaisia jäseniä, jotka ovat yksityisiä henkilöitä. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pääsee ammatissaan kivun parissa työskentelevä tai kivun tutkimuksesta ja hoidosta kiinnostunut henkilö, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Hallitus voi hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi myös opiskelijan, joka tulevassa ammatissaan työskentelee kivun parissa.

Kannattajajäseniksi voi liittyä yksityisiä henkilöitä, oikeuskelpoisia yhteisöjä tai säätiöitä.

Yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on yhdistyksen kokouksessa yksi ääni. Kannattajajäsenellä on yhdistyksen kokouksessa puheoikeus mutta ei oikeutta osallistua päätöksentekoon.

Yhdistyksen kokouksessa jäsenellä on oikeus käyttää äänivaltaansa asiamiehen välityksellä.

Varsinaisilta ja kannattajajäseniltä peritään vuosittain jäsenmaksu.

Yhdistyksen hallitus voi ehdottaa yhdistykselle kunniajäseniä. Päätöksen kunniajäsenistä tekee yhdistyksen kevätkokous.

Yhdistyksen jäsenellä ei ole oikeutta käyttää toiminnassaan saamiaan tietoja muuhun kuin yhdistyksen säännöissä mainittuihin tarkoituksiin.

Jäsen, joka tahtoo erota yhdistyksestä, tehköön kirjallisen ilmoituksen siitä hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Hallituksen päätöksellä, johon vaaditaan vähintään 2/3 enemmistö annetuista äänistä, voidaan yhdistyksestä erottaa jäsen, joka toimii yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan. Erottamispäätös on välittömästi ja todistettavasti kirjallisena annettava tiedoksi erotetulle ja hänellä on oikeus saattaa erottamispäätös yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi ilmoittamalla kirjallisesti hallitukselle kahden viikon kuluessa siitä, kun on saanut erottamispäätöksestä tiedon. Jäsen, joka jättää vuosittaisen jäsenmaksunsa maksamatta kahtena vuotena katsotaan eronneeksi yhdistyksestä.

Jäsenmaksun suuruuden määrää yhdistyksen syyskokous. Varsinaisten jäsenten ja kannattajajäsenten jäsenmaksut voidaan määrätä erisuuruisiksi.


YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Yhdistyksellä on kaksi varsinaista kokousta. Kevätkokous pidetään helmikuun ja toukokuun välisenä aikana ja syyskokous loka-marraskuussa.

Kokousten pitämisen ajan ja paikan määrää hallitus.

Kokouskutsu on toimitettava viimeistään kuukautta ennen kokousta lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle jäsenrekisteriin merkityllä osoitteella.

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1.   kokouksen avaus

2.   valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa,  jotka     toimivat ääntenlaskijoina     

3.   todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4.   hyväksytään kokouksen työjärjestys

5.   käsitellään hallituksen kertomus edellisen toimintakauden toiminnasta ja tehdään sitä koskevat päätökset

6.   esitellään edellisen tilikauden tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto

7.   päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä

8.   päätetään niistä mahdollisista toimenpiteistä, joihin edellä 5-7 kohdissa käsitellyt        asiat antavat aihetta

9.   valitaan kunniajäsen

10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

11. kokouksen päätös


Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1.  kokouksen avaus

2.  valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, jotka toimivat ääntenlaskijoina

3.  todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4.  hyväksytään kokouksen työjärjestys

5.  vahvistetaan seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma

6.  vahvistetaan seuraavan tilikauden tulo- ja menoarvio

7.  hyväksytään talousohjesääntö

8.  päätetään seuraavan vuoden jäsen- ja kannatusjäsenmaksun suuruudesta

9.  päätetään puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden palkkioista,    heidän matka- ja päivärahoistaan sekä toiminnantarkastajien palkkioista

10. valitaan hallitukselle puheenjohtaja joka toinen vuosi

11. valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet

12. valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heidän varahenkilönsä

13. päätetään toimikunnista ja valitaan niiden jäsenet

14. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

15. kokouksen päätös

Jos yhdistyksen jäsen haluaa saada asian yhdistyksen kokouksen päätettäväksi, hänen on ilmoitettava siitä hallitukselle kirjallisesti niin ajoissa, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Äänestys on vaalissa avoin, ellei toisin toivota. Tasatilanteessa kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallitus voi tarpeen vaatiessa kutsua yhdistyksen jäsenet ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen. Ylimääräinen kokous on myös kutsuttava koolle, mikäli 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti pyytää. Kokous on kutsuttava koolle kahden viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä samalla tavalla kuin varsinaiseen kokoukseen, ja kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.


HALLITUS

10§

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja ja kuusi (6) muuta varsinaista jäsentä sekä kolme (3) varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat henkilöt. Hallituksen valinnassa pyritään vähintään kolmen ammattiryhmän edustajan saamiseen Suomen eri osista. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtaja on velvollinen kutsumaan hallituksen kokoon, mikäli kaksi hallituksen jäsentä niin esittää. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme jäsentä. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa arpa. Hallituksen ja yhdistyksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa.

11§

Hallituksen puheenjohtajaa voidaan kutsua myös yhdistyksen puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan varamiehenä.

12§

Hallituksen avuksi tietyn tehtäväkentän asioita hoitamaan voidaan yhdistyksen kokouksen päätöksellä perustaa toimikuntia. Toimikuntaan kuuluu vähintään kolme jäsentä ja se valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin.

Toimikunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun kaksi jäsentä on läsnä.

Toimikunnan tehtävänä on valmistella ja panna täytäntöön hallituksen sille määräämiä asioita ja tehtäviä.

Toimikunnan toimikausi on kalenterivuosi.


TOIMINTA- JA TILIKAUSI

13§

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi ja kirjanpidollinen toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilit on päätettävä viimeisenä päivänä joulukuuta ja jätettävä tositteineen sekä muine tarpeellisine asiakirjoineen toiminnantarkastajille viimeistään kuukausi ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien on jätettävä hallussaan olleet asiakirjat sekä tilien ja hallinnon tarkastuksesta antamansa lausunto hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.


YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

14§

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin tai hallituksen siihen määräämän henkilön kanssa.


SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

15§

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta voidaan tehdä yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa, jos kokouskutsussa on asiasta ilmoitettu ja vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä kannattaa muutosta tai purkamista. Kirjalliset esitykset hallitukselle tulee lähettää kolme kuukautta ennen kokousta. Ehdotus sääntömuutoksesta sekä hallituksen näkemys siitä tulee lähettää jäsenille samanaikaisesti kokouskutsun kanssa.

16§

Yhdistyksen purkautuessa tai jos se lakkautetaan, käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen yhdistyksen purkamiskokouksessa määrättävällä tavalla.

17§

Niiltä osin, mitä näissä säännöissä ei ole mainittu, noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.